Vastaesitys ja eriävä mielipide lausuntoon aloitteesta vanhusten pitkäaikaishoidosta ja vanhuspalveluohjelmasta
Merkittiin, että kokouksessa jäsen Autti ehdotti lausuntoa muutettavaksi siten, että siinä todetaan, etteivät jonot ole hallinnassa, että kotihoidossa paine on liiallinen ja että vanhuspalveluohjelman laatimista kannatetaan.
Autin muutosesitys raukesi jäätyään kannatuksetta.
Tämän jälkeen jäsen Autti jätti pöytäkirjaan merkittäväksi seuraavan eriävän mielipiteensä:
”Terveyslautakunnan lausunnossa ei tuoda selkeästi esille niitä ongelmia, joita vanhusten pitkäaikaissairaanhoidon siirtäminen sosiaaliviraston alaisuuteen ja paikkojen vähentäminen on aiheuttanut. Myös ympärivuorokautiseen hoitoon odottavien eli terveyskeskuksen SAS-jonotiedot puuttuvat kokonaan. Sosiaaliviraston tilastotietoja palveluasumisen, vanhainkotien ym. tilanteesta ei ole myöskään tuotu esille.
Viikon 32 (9.8.-15.8.2010) terveyskeskuksen SAS-jonotietojen mukaan kaupungin sairaaloista odotti 157 yli 65-vuotiaista ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Odotusajat ovat pidentyneet huomattavasti kuluvan vuoden aikana.
Huomioitava on, että paikkaa odottavista suurin osa, 113 henkilöä, odotti laitoshoitopaikkaa. Heistä 85 henkilöä oli odottanut hoitopaikkaa yli 28 vuorokautta, joka voi merkitä useampien kuukausien odotusaikaa.
Palveluasumispaikkaa odotti samaan aikaan 44 henkilöä, joista 33 oli odottanut yli 28 vuorokautta.
Kotihoidosta 17 vanhusta oli odottanut 28 vuorokautta ympärivuorokautiseen hoitoon. Kaikkien näiden vanhusten on katsottu tarvitsevan ympärivuorokautisen hoitopaikan heti, mutta paikkojenvähentämisen vuoksi he joutuvat odottamaan pitkään vapautuvaa paikkaa.
Kotihoidon kyky vastata kasvamaan palvelutarpeeseen on rajallinen. Jo tällä hetkellä osa kotihoidon turvin kotona asuvista dementiaa sairastavista vanhuksista olisi palveluasumisen tarpeessa ja heidän määränsä tulee kasvamaan.
Koska kyseessä on vanhusten oikeudesta päästä hoivan ja hoidon piiriin, ei liene eettisesti oikein, että pitkäaikahoitopaikkojen ja vanhainkotipaikkojen vähentämiseksi ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien vanhusten sisäänottoa on hidastettu eli he ovat jääneet vaille tarvitsemaansa laitoshoitoa, kuten terveyslautakunnan lausunnosta ilmenee. Myös palveluasumiseen pääsyn ns. fyysisen toimintakyvyn mittaria on nostettu 2,7 entisen 2,5 sijasta, jota ei ole mainittu lausunnossa.
Edellä esitetyn perusteella on tarpeellista kiireellisesti uudelleen arvioida vanhusten ympärivuokrakautisten hoitopaikkojen määrää nykyiseen ja tulevaan tarpeeseen nähden. Kivelän, Koskelan ja Myllypuron osastojen ja vanhainkotipaikkojen määrän vähentäminen tulee lopettaa siihen asti, kunnes vanhusten palvelujen tarpeen
kartoitus ja Helsingin oma vanhuspalveluohjelma on saatu valmiiksi.
Helsingin oma vanhuspalveluohjelma on tarpeellinen valtakunnallisten laatusuositusten lisäksi. Ohjelman tulee perustua vanhusten todellisiin, konkreettisiin palvelutarpeisiin. Palveluohjelman tekemiseen tulee ottaa mukaan, kuten aloitteessa todetaan, vanhukset, vanhusneuvosto ja ikäihmisiä edustavat järjestöt.”
Linkki pöytäkirjaan
Linkki pöytäkirjaan
