Vastaesitys ja eriävä mielipide vuoden 2011 talousarvioesitys ja esitys taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2012- 2013
Terveyslautakunta hyväksyi esityksen vuoden 2011 talousarvioksi ja vuosien 2012- 2013 taloussuunnitelmaksi yksimielisesti ja esittelijän tekemän ehdotuksen mukaisena lukuun ottamatta seuraavia muutoksia ja äänestyksiä:
- Jäsen Autti ehdotti jäsen Ravelan kannattamana, että talousarvioesityksen kohdan: ”1.3. Toiminnalliset ja palvelutasoon liittyvät muutokset ja niiden vaikutukset vuoden 2010 talousarvioon ” ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan:
” Terveyskeskuksen toimintaa ohjaavana keskeisenä tavoitteena on laadukkaiden terveyspalvelujen turvaaminen väestölle pääsääntöisesti terveyskeskuksen oman, vakituisen henkilökunnan toiminnalla. Vuokratyövoiman ja ulkopuolisten sijaisten käyttöä tulee jatkossakin vähentää silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti järkevää eikä vaaranna terveyskeskuksen palvelujen toimivuutta tai potilasturvallisuutta. Terveyskeskus jatkaa hallittua rakennemuutosta ja tarvittaessa sisäisen hallinnon vähentämistä."
Äänestyksessä esittelijän ja jäsen Autin em. ehdotusten välillä todettiin lautakunnan äänin 5 (Heistaro, Kousa, Kuuskoski, Muurinen, Snäll) – 4 (Autti, Ravela, Nuorteva, Malinen) kannattavan esittelijän ehdotusta.
- Jäsen Autti ehdotti jäsen Ravelan kannattamana, että talousarvioesityksen kodan ”2.3 Tuottavuutta edistävät toimenpiteet” alaotsikon ”Analyysi nykytilanteesta” alla olevan 6. kappaleen ensimmäinen lause muutetaan kuulumaan: ” Suun terveydenhuollossa jatketaan palveluverkon kehittämistä.”
Äänestyksessä esittelijän ja jäsen Autin em. ehdotusten välillä todettiin lautakunnan äänin 6 (Heistaro, Kousa, Kuuskoski, Muurinen, Snäll, Nuorteva) – 3 (Autti, Ravela, Malinen) kannattavan esittelijän ehdotusta.
- Jäsen Autti ehdotti jäsen Ravelan kannattamana, että talousarvioesityksen kodan ”5.1 Henkilöstömenolaskelman perustelut” alla olevat 3. ja 4. kappale muutetaan kuulumaan:
”Terveyskeskus varautuu ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla tuleviin henkilöstötarpeisiin ottamalla huomioon henkilöstön poistuman ja uuden henkilökunnan saatavuuteen vaikuttavat tekijät sekä osaamistarpeiden muutokset.
Henkilöstön jaksamisen ja palvelujen turvaamiseksi varataan riittävät sijais- ja varahenkilöjärjestelmät terveyskeskuksessa myös tulevina vuosina.”
Äänestyksessä esittelijän ja jäsen Autin em. ehdotusten välillä todettiin lautakunnan äänin 6 (Heistaro, Kousa, Kuuskoski, Muurinen, Snäll, Nuorteva) – 3 (Autti, Ravela,, Malinen) kannattavan esittelijän ehdotusta.
- Jäsen Autti ehdotti jäsen Ravelan kannattamana, että talousarvioesityksen kodan ”5.1 Henkilöstömenolaskelman perustelut” alla olevat 3. ja 4. kappale muutetaan kuulumaan:
”Terveyskeskus varautuu ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla tuleviin henkilöstötarpeisiin ottamalla huomioon henkilöstön poistuman ja uuden henkilökunnan saatavuuteen vaikuttavat tekijät sekä osaamistarpeiden muutokset.
Henkilöstön jaksamisen ja palvelujen turvaamiseksi varataan riittävät sijais- ja varahenkilöjärjestelmät terveyskeskuksessa myös tulevina vuosina.”
Äänestyksessä esittelijän ja jäsen Autin em. ehdotusten välillätodettiin lautakunnan äänin 6 (Heistaro, Kousa, Kuuskoski, Muurinen, Snäll, Nuorteva) – 3 (Autti, Ravela,, Malinen) kannattavan esittelijän ehdotusta.
- Jäsen Autti ehdotti jäsen Ravelan kannattamana, että Talousarvioesitykseen ja päätökseen liitetään terveyskeskuksen talousarvioraamin riittämättömyyteen liittyvät seuraavat kannanotot:
” Terveyskeskuksen talousarvioehdotuksessa vuodelle 2011 tuodaan esille, että Helsingin väestörakenteessa tapahtuvat muutokset; väestön ikääntyminen, suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, ulkomaalaistaustaisen väestön ja mahdollinen työttömyyden kasvu sekä suuri yksin asuvien henkilöiden määrä tulevat oleellisesti lisäämään terveyspalvelujen kysyntää ja niiden käyttöä tulevina vuosina. Väestön väliset suuret terveyserot ovat jatkaneet kasvuaan tavoitteen vastaisesti ja ovat jo nyt Helsingissä suuri terveysongelma.
Tämän johdosta terveyslautakunta pitää kaupunginhallituksen antamaa vuoden 2011 talousraamia riittämättömänä turvaamaan helsinkiläisten tarpeenmukaiset ja laadukkaat terveyspalvelut sekä nopean hoitoon pääsyn. Terveyslautakunta pitää huolestuttavana terveysasemien, suun terveydenhoidon, psykiatrisen sairaanhoidon ja kaupunginsairaalan toimintaan kohdistuvia menoleikkauksia. Kotihoitoon varattu 1,4 miljoonan euron nettovaraus ei riitä vastaamaan vanhusten hoitopaikkojen vähentämisestä aiheutuvan kotihoidon tarpeen kasvuun. Toimivat terveydenhoitopalvelut vaativat riittävästi henkilökuntaa sekä asianmukaiset ja toimivat työskentely- ja vastaanottotilat. Hoitohenkilökunnan työssä jaksamisen turvaamiseksi myös riittävät sijais- ja varahenkilöjärjestelmät sekä koulutusmahdollisuudet on turvattava, mikä ei voi toteutua näillä vähennyksillä.
Terveyskeskus on esittänyt päiväsairaalan 20 paikan lopettamista sillä perusteella, että vastaavaa toimintaa on tarjolla Oulunkylän kuntoutussairaalassa, joka on kaupungin inhouse- toimija. Toimintaa aiotaan terveyskeskuksen esityksen mukaan rahoittaa kaupunginsairaalalle jäävän ostopalvelumäärärahan puitteissa, joka on 3, 35 miljoonaan euroa. Tämä summa tulisi siten sisältyä terveyskeskuksen talousarvioon varattuna kaupunginsairaalan ja Oulunkylän kuntoutussairaalan toiminnan rahoittamiseen. Terveyskeskuksen esitys Auroran suljetun osaston 12 sairaansijan lopettamisesta olisi tarkoittanut 30 – 50 akuutin psykiatrisen hoitokerran vähenemistä kuukaudessa, mitä ei voida pitää väestön tarpeita vastaavana. Samaan aikaan joudutaan lopettamaan Järvenpään sosiaalisairaalan ostopalveluja. Lautakunta ei hyväksynyt esitystä Auroran osaston sulkemisesta, mutta joutui kohdentamaan samansuuruiset lisävähennykset osastojen sisäiseen hallintoon sekä terveysasematosaston ja kaupunginsairaalan sijais-, vuokratyö- ja varahenkilökustannuksiin ja hallinto- ja palvelukeskuksen kehittämishankkeisiin ja henkilöstöresursseihin.
Terveyslautakunta katsoo edellä esitetyn perusteella tarpeelliseksi, että kaupunginhallitus lisäisi terveyskeskuksen talousraamiin 12, 46 miljoonaa euroa, joka jakaantuisi vastuualueittain seuraavasti:
Terveysasemat 3, 25 miljoonaa euroa, kotihoito 1,66 miljoonaa euroa, suun terveydenhoito 1,05 miljoonaa euroa, kaupunginsairaala 5,4 miljoonaa euroa, psykiatriaosasto 1,1 miljoonaa euroa.
Terveyslautakunta pitää myös tärkeänä, että neuvolatoiminnasta annetun asetuksen 380/2009 mukaisen tarkastusten turvaamiseksi kunnille annettu, neuvolan lisähenkilöstön palkkaamiseen tarkoitettu valtion-osuus 3,4 euroa/asukas vuosille 2010 ja 2011 saataisiin neuvolan toiminnan lisäresursointiin terveyskeskuksen talousarvioon.
Terveyslautakunta pitää tärkeänä terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston välisten hoitoketjujen sujuvaa toimintaa, joka tulee huomioida molempien virastojen talousarvioissa riittävänä panostuksena sairaala- ja kuntoutuspaikkojen ja tarvittavien palveluasuntojen sekä vanhainkotipaikkojen turvaamisena. Vuoden 2010 alussa sekä alle 65-vuotiaiden että yli 65-vuotiaiden henkilöiden odotusajat kaupunginsairaalan akuuttiyksiköistä sosiaaliviraston ympärivuorokautiseen hoitoon ovat pidentyneet paikkojen puutteen vuoksi. Terveyskeskuksen viikon 21/2010 tilaston mukaan palvelusasumiseen odotti sairaalan akuuttiosastoilta yhteensä 77 henkilöä ja laitoshoitoon yhteensä 110 henkilöä, joista yli 28 vuorokautta paikkaa oli odottanut 129 henkilöä. Kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon jonotti samaan aikaan 92 henkilöä, psykiatrisesta sairaalasta 44 henkilöä ja muista hoitopaikoista 12 henkilöä. Yhteensä hoitopaikkaa jonotti kyseisenä ajankohtana 335 henkilöä, joista 139 oli alle 65-vuotiaita.”
Äänestyksessä esittelijän ehdotuksen ja jäsen Autin edellä olevan lisäysesityksen välillä todettiin lautakunnan äänin 6 (Heistaro, Kousa, Kuuskoski, Muurinen, Snäll, Nuorteva) – 3 (Autti, Ravela, Malinen) kannattavan esittelijän ehdotusta.
- Jäsen Autti ehdotti, että talousarvioesityksen kodan ”1.2 Toimintaympäristön keskeiset muutokset taloussuunnitelmakaudella alaotsikon ”Lainsäädäntömuutokset” alla olevan 3. kappaleen viimeinen virke muutetaan kuulumaan:
” Terveyskeskus laatii asetusta koskien toimeenpano-ohjelman, jonka turvaamiseksi kunnille annettu, neuvolan lisähenkilöstön palkkaamiseen tarkoitettu korotettu valtionosuus vuosille 2010 ja 2011 tulisi käyttää neuvolan toiminnan lisäresursointiin.”
Muutosesitys raukesi jäätyään kannatuksetta.
Lopuksi jäsenet Autti ja Ravela jättivät päätökseen pöytäkirjaan merkittäväksi seuraavan eriävän mielipiteensä:
”Terveyskeskuksen tehtävänä on edistää helsinkiläisten terveyttä ja järjestää yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa heidän tarvitsema sairaanhoito. Vuonna 2009 asukkaista yli 70 % käytti Helsingin tuottamia ja järjestämiä terveydenhuollon palveluja. Helsingin väestörakenteessa tapahtuvat muutokset; väestön ikääntyminen, suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, ulkomaalaistaustaisen väestön ja mahdollinen työttömyyden kasvu sekä suuri yksin asuvien henkilöiden määrä tulevat oleellisesti lisäämään terveyspalvelujen kysyntää ja niiden käyttöä myös tulevina vuosina. Väestön väliset suuret terveyserot ovat jatkaneet kasvuaan tavoitteen vastaisesti ja ovat jo nyt Helsingissä suuri terveysongelma.
Kaupunginhallituksen antama vuoden 2011 talousraami on siten riittämätön turvaamaan helsinkiläisten tarpeenmukaiset ja laadukkaat terveyspalvelut sekä nopean hoitoon pääsyn. Toimivat terveydenhoitopalvelut vaativat riittävästi henkilökuntaa sekä asianmukaiset ja toimivat työskentely- ja vastaanottotilat. Hoitohenkilökunnan työssä jaksamisen turvaamiseksi myös riittävät sijais- ja varahenkilöjärjestelmät sekä koulutusmahdollisuudet onturvattava, mikä ei voi toteutua näillä vähennyksillä. Kotihoitoon varattu 1,38 miljoonan euron nettovaraus ei riitä vastaamaan vanhusten hoitopaikkojen vähentämisestä aiheutuvan kotihoidon tarpeen kasvuun.
Terveyskeskus on esittänyt päiväsairaalan 20 paikan lopettamista sillä perusteella, että vastaavaa toimintaa on tarjolla Oulunkylän kuntoutussairaalassa, joka on kaupungin inhouse- toimija. Toimintaa aiotaan terveyskeskuksen esityksen mukaan rahoittaa kaupunginsairaalalle jäävän ostopalvelumäärärahan puitteissa, joka on 3, 35 miljoonaan euroa.
Tämä summa tulisi siten sisältyä terveyskeskuksen talousarvioon varattuna kaupunginsairaalan ja Oulunkylän kuntoutussairaalan toiminnan rahoittamiseen. Psykiatrian osaston toiminnan mm. mielialahäiriökeskuksen ja riittävän pitkien hoitojaksojen turvaamiseksi tarvitaan lisärahoitusta.
Edellä esitetyn perusteella on tarpeellista, että kaupunginhallitus lisäisi terveyskeskuksen talousraamiin 12,46 miljoonaa euroa, joka jakaantuisi vastuualueittain seuraavasti: Terveysasemat 3, 25 miljoonaa euroa, kotihoito 1,66 miljoonaa euroa, suun terveydenhoito 1,05 miljoonaa euroa, kaupunginsairaala 5,4 miljoonaa euroa, psykiatriaosasto 1,1 miljoonaa euroa.
Lisäksi on myös tärkeää, että neuvolatoiminnasta annetun asetuksen 380/2009 mukaisen tarkastusten turvaamiseksi kunnille annettu, neuvolan lisähenkilöstön palkkaamiseen tarkoitettu valtion-osuus 3,4 euroa/asukas vuosille 2010 ja 2011 saataisiin neuvolan toiminnan lisäresurssina terveyskeskuksen talousarvioon.
On myös tärkeää huomioida terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston välisten hoitoketjujen sujuva toiminta, joka tulee huomioida molempien virastojen talousarvioissa riittävänä panostuksena sairaala- ja kuntoutuspaikkojen ja tarvittavien palveluasuntojen sekä vanhainkotipaikkojen turvaamisena. Vuoden 2010 alussa sekä alle 65-vuotiaiden että yli 65-vuotiaiden henkilöiden odotusajat kaupunginsairaalan akuuttiyksiköistä sosiaaliviraston ympärivuorokautiseen hoitoon ovat pidentyneet paikkojen puutteen vuoksi. Terveyskeskuksen viikon 21/2010 tilaston mukaan palvelusasumiseen odotti sairaalan akuutti-osastoilta yhteensä 77 henkilöä ja laitoshoitoon yhteensä 110 henkilöä, joista yli 28 vuorokautta paikkaa oli odottanut 129 henkilöä. Kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon jonotti samaan aikaan 92 henkilöä, psykiatrisesta sairaalasta 44 henkilöä ja muista hoitopaikoista 12 henkilöä. Yhteensä hoitopaikkaa jonotti kyseisenä ajankohtana 335 henkilöä, joista 139 oli alle 65-vuotiaita.”
