Lausunto esityksestä pitkäaikasairaanhoidon uudelleenjärjestelyistä 1.1.2010 lukien
Terveyslautakunta päätti lausuntonaan ilmoittaa kannattavansa pitkäaikaishoidon uudelleenjärjestelyn toteuttamista ohjausryhmän esityksen mukaisesti.
Terveyslautakunnan edellä olevat päätökset syntyivät äänestysten jälkeen seuraavasti:
Ensimmäisessä äänestyksessä, joka koski esittelijän ehdotustana lautakunnan lausunnoksi ja jäljempänä olevaa jäsen Autin puheenjohtaja Malisen kannattamana tekemää vastaehdotusta, todettiin esittelijän ehdotuksen voittaneen äänin 7 (Heistaro, Johansson, Kuuskoski, Muurinen, Snäll, Ravela, Tuominen) – 2 ( Autti, Malinen). Äänestyksessä hävinnyt vastaehdotus oli seuraava:
"Terveyslautakunta päättänee lausuntonaan ilmoittaa, että suunniteltua pitkäaikaissairaanhoidon uudelleen järjestelyä ei toteuteta 1.1.2010 alkaen ja että asia tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.
KPMG Kunta Oy on omassa loppuraportissaan 6.8.2009 tuonut esille useita toiminnan uudelleenjärjestelyn tavoitteita uhkaavia riskejä, joita ovat mm.
a) liian haastava aikataulu, jolloin ei ehditä valmistautua muutokseen riittävästi
b) ei ole riittävästi vertailutietoa palveluasumisen kustannuksista verrattuna muihin hoitomuotoihin
c) puutteellinen taloudellinen informaatio päätöksenteossa, jolloin ei hahmoteta riittävästi kokonaisuuksia.
Nämä ja muut loppuraportissa esitetty riskit tulee selvittää ennen lopullista päätöksentekoa.
KPMG:n selvityksessä todetaan, ettei palveluja ole tuotteistettu. Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito on tuotteistettu, jonka avulla toimintaa on kehitetty useamman vuoden ajan ja jonka perusteella toiminnan tuottavuutta on saatu lisättyä ja hoitoaikoja lyhennettyä, kuten myös vuoden 2010 talousarvioehdotuksessa todetaan. Pitkäaikaisen sairaalahoidon tuotteistus-raportti on huomioitava asian uudelleen valmistelun yhteydessä.
Lisäksi on selvitettävä seuraavat, tällä hetkellä avoimiksi jääneet päätöksenteon kannalta oleelliset asiat:
- Kokonaiskuvaa organisaatiorakenteen muutoksen jälkeen tapahtuvasta toiminnan sisällön muuttumisesta ei ole esitetty, kuten ei myöskään sitä, missä vaiheessa asiakkaille, nykyisille ja tuleville, tulee muutoksia hoitomaksukustannuksiin?
- Selvittämättä on myös, lisääkö Suursuon sairaalan siirtäminen akuuttisairaalan kuntoutusyksikön osaksi sen terveyskeskukselle aiheuttamia vuorokausikustannuksia ja jos, niin kuinka paljon?
- Selvittämättä on, jos heti vuodenvaihteessa potilaita ei siirretä, niin siirretäänkö vuodenvaihteen jälkeen kuitenkin joitakin kokonaisuuksia tai osa-alueita ja miten ne vaikuttavat henkilöstön rakenteeseen ja mitoitukseen?
- Selvittämättä on myös se, kuinka turvataan jatkossa niiden potilaiden hoito, jotka tarvitsevat akuutin sairaanhoidon ja kuntoutuksen jälkeen edelleen vaativaa tai erittäin vaativaa ympärivuorokautista hoitoa hoivan sijasta?
- Selvittämättä on, paljonko muutos lisää jatkossa kotisairaalan toimintaan tarvittavia resursseja, kun asukkaat hoidetaan eritasoisessa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa?
- Esitys ei myöskään anna vastausta siihen, miten ja missä hoidetaan ne alle 65-vuotiaat henkilöt, jotka tarvitsevat pitkäaikaista kuntoutusta tai eivät annetusta hoidosta huolimatta kuntoudu?
- Selvittämättä on henkilöstön tulevien toimenkuvien konkreettiset muutokset, henkilöstörakenne ja henkilöstömitoitus?
- Pitkäaikaissairaalassa on saadun selvityksen mukaan keskimäärin 0,63 hoitajaa / hoidettava henkilö, sosiaalivirastossa 0,5 / hoidettava henkilö. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaan hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7- 0,8 hoitajaa / asiakas. Lääketieteellistä hoitoa tarvitsevien asiakkaiden osalta hyvä mitoitus on 0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Esityksessä ei ole selvitetty, ollaanko tähän tasoon pyrkimässä, missä ajassa ja millaiset henkilöstö ja rahalliset resurssit sen toteuttamiseen tarvittaisiin?
- Esityksessä ei ole selvitetty, missä ajassa Kivelän, Koskelan ja Myllypuron nykyiset hoitomuodot ajetaan alas ja montako palveluasumispaikkaa niiden tilalle tullaan tarjoamaan?
- Selvittämättä jää myös kokonaan kotihoidon tämänhetkinen tilanne, mistä ja millä aikataululla tarvittavat voimavarat siirretään kotihoidon kuntouttavaan ja muuhun toimintakykyä ylläpitävään toimintaan sekä sen kustannukset, kun tavoitteena on lisätä kotona asumista?
- Terveyskeskuksen ja Sosiaaliviraston tietojärjestelmien yhteensovittamisesta aiheutuvia kustannuksia ei ole esitetty lainkaan. Selvittämättä on myös kuinka paljon henkilökunta tarvitsee tietotekniikkakoulutusta ja mitkä sen kustannukset ovat?
- Myös Seniorisäätiön tulevan toiminnan sisältö ja asukkaille annattava hoito- ja hoivan taso tulee avata annettua enemmän, kuten myös tulevien hoitopaikkojen määrä?
- Mitä palveluasumisen painottaminen ja kotona asumisen tukeminen tarkoittavat laitospaikkamäärissä, kun otetaan huomioon kasvava palvelutarve?
Myös terveyskeskuksen henkilöstöryhmien edustajien kannanotoissa esitetyt näkemykset tulee huomioida jatkovalmistelussa.
Vasta edellä mainittujen lisäselvitysten jälkeen voidaan objektiivisesti arvioida faktatietojen pohjalta onko esitetty muutos tarpeellinen tai ei. Asia tulee tuoda terveyslautakunnan uudelleen arvioitavaksi vasta näiden lisäselvitysten valmistuttua. "
Lopuksi jäsen Autti ja puheenjohtaja Malinen jättivät pöytäkirjaan merkittäväksi päätökseen seuraavan eriävän mielipiteensä:
"Suunnitellusta pitkäaikaissairaanhoidon uudelleen järjestelyistä tulee luopua 1.1.2010 alkaen ja esitys on palautettava uudelleen valmisteltavaksi. Suuren organisaatiorakenteen muutoksen, jossa terveystoimen pitkäaikaissairaanhoitoa Kivelän, Koskelan ja Myllypuron sairaalan osalta ollaan siirtämässä sosiaaliviraston alaisuuteen, on valmisteltu liian kiireisessä aikataulussa. Kiireisen aikataulun vuoksi esityksen perustelut päätöksenteon pohjaksi ovat jääneet puutteellisiksi asian merkittävyyteen nähden.
KPMG Kunta Oy on omassa loppuraportissaan 6.8.2009 tuonut esille useita toiminnan uudelleenjärjestelyn tavoitteita uhkaavia riskejä, joita ovat mm.
a) liian haastava aikataulu, jolloin ei ehditä valmistautua muutokseen riittävästi
b) ei ole riittävästi vertailutietoa palveluasumisen kustannuksista verrattuna muihin hoitomuotoihin
c) puutteellinen taloudellinen informaatio päätöksenteossa, jolloin ei hahmoteta riittävästi kokonaisuuksia.
Nämä ja muut loppuraportissa esitetty riskit tulee selvittää ennen lopullista päätöksentekoa.
a) liian haastava aikataulu, jolloin ei ehditä valmistautua muutokseen riittävästi
b) ei ole riittävästi vertailutietoa palveluasumisen kustannuksista verrattuna muihin hoitomuotoihin
c) puutteellinen taloudellinen informaatio päätöksenteossa, jolloin ei hahmoteta riittävästi kokonaisuuksia.
Nämä ja muut loppuraportissa esitetty riskit tulee selvittää ennen lopullista päätöksentekoa.
KPMG:n selvityksessä todetaan, ettei palveluja ole tuotteistettu. Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito on tuotteistettu, jonka avulla toimintaa on kehitetty useamman vuoden ajan ja jonka perusteella toiminnan tuottavuutta on saatu lisättyä ja hoitoaikoja lyhennettyä, kuten myös vuoden 2010 talousarvioehdotuksessa todetaan. Pitkäaikaisen sairaalahoidon tuotteistus-raportti on huomioitava asian uudelleen valmistelun yhteydessä.
Myös terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston henkilöstöryhmien edustajien kannanotoissa esitetyt näkemykset tulee huomioida jatkovalmistelussa.
Lisäksi on selvitettävä seuraavat, tällä hetkellä avoimiksi jääneet päätöksenteon kannalta oleelliset asiat:
- Kokonaiskuvaa organisaatiorakenteen muutoksen jälkeen tapahtuvasta toiminnan sisällön muuttumisesta ei ole esitetty, kuten ei myöskään sitä, missä vaiheessa asiakkaille, nykyisille ja tuleville, tulee muutoksia hoitomaksukustannuksiin?
- Selvittämättä on myös, lisääkö Suursuon sairaalan siirtäminen akuuttisairaalan kuntoutusyksikön osaksi sen terveyskeskukselle aiheuttamia vuorokausikustannuksia ja jos, niin kuinka paljon?
- Selvittämättä on, jos heti vuodenvaihteessa potilaita ei siirretä, niin siirretäänkö vuodenvaihteen jälkeen kuitenkin joitakin kokonaisuuksia tai osa-alueita ja miten ne vaikuttavat henkilöstön rakenteeseen ja mitoitukseen?
- Selvittämättä on myös se, kuinka turvataan jatkossa niiden potilaiden hoito, jotka tarvitsevat akuutin sairaanhoidon ja kuntoutuksen jälkeen edelleen vaativaa tai erittäin vaativaa ympärivuorokautista hoitoa hoivan sijasta?
- Selvittämättä on, paljonko muutos lisää jatkossa kotisairaalan toimintaan tarvittavia resursseja, kun asukkaat hoidetaan eritasoisessa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa?
- Esitys ei myöskään anna vastausta siihen, miten ja missä hoidetaan ne alle 65-vuotiaat henkilöt, jotka tarvitsevat pitkäaikaista kuntoutusta tai eivät annetusta hoidosta huolimatta kuntoudu?
- Selvittämättä on henkilöstön tulevien toimenkuvien konkreettiset muutokset, henkilöstörakenne ja henkilöstömitoitus?
- Pitkäaikaissairaalassa on saadun selvityksen mukaan keskimäärin 0,63 hoitajaa / hoidettava henkilö, sosiaalivirastossa 0,5 / hoidettava henkilö. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaan hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7- 0,8 hoitajaa / asiakas. Lääketieteellistä hoitoa tarvitsevien asiakkaiden osalta hyvä mitoitus on 0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Esityksessä ei ole selvitetty, ollaanko tähän tasoon pyrkimässä, missä ajassa ja millaiset henkilöstö ja rahalliset resurssit sen toteuttamiseen tarvittaisiin?
- Esityksessä ei ole selvitetty, missä ajassa Kivelän, Koskelan ja Myllypuron nykyiset hoitomuodot ajetaan alas ja montako palveluasumispaikkaa niiden tilalle tullaan tarjoamaan?
- Selvittämättä jää myös kokonaan kotihoidon tämänhetkinen tilanne, mistä ja millä aikataululla tarvittavat voimavarat siirretään kotihoidon kuntouttavaan ja muuhun toimintakykyä ylläpitävään toimintaan sekä sen kustannukset, kun tavoitteena on lisätä kotona asumista?
- Terveyskeskuksen ja Sosiaaliviraston tietojärjestelmien yhteensovittamisesta aiheutuvia kustannuksia ei ole esitetty lainkaan. Selvittämättä on myös kuinka paljon henkilökunta tarvitsee tietotekniikkakoulutusta ja mitkä sen kustannukset ovat?
- Myös Seniorisäätiön tulevan toiminnan sisältö ja asukkaille annattava hoito- ja hoivan taso tulee avata annettua enemmän, kuten myös tulevien hoitopaikkojen määrä?
- Mitä palveluasumisen painottaminen ja kotona asumisen tukeminen tarkoittavat laitospaikkamäärissä, kun otetaan huomioon kasvava palvelutarve?
Asian valmistelun aikana on selvinnyt, ettei hoidossa olevia henkilöitä tai heidän omaisiaan ole kuultu tai informoitu riittävästi asiassa. Myöskään henkilöstöä ei ole asian valmisteluvaiheessa kuultu eikä heidän näkemyksiään ole otettu huomioon asian valmistelussa. Samalla on myös selvinnyt, ettei kaupungin asettamaa vanhusneuvostoa ole kuultu asiassa. Luottamushenkilöiden esittämiin kysymyksiin ei virkamiesjohdon mukaan ole voitu vastata, koska vuoden vaihteen jälkeen vasta aletaan suunnitella muutoksen aiheuttamia konkreettisia toimenpiteitä. Näin suuren asian valmistelu ilman selkeitä tulevien vuosien toimintalinjauksia ja kustannusarvioita sekä asianomaisten kuulemista ja mahdollisuuksia vaikuttaa muutokseen ja päätöksentekoon, ei täytä hyvän hallinnon periaatteita.
Vasta edellä mainittujen lisäselvitysten jälkeen voidaan objektiivisesti arvioida faktatietojen pohjalta onko esitetty muutos tarpeellinen tai ei. Asia tulee tuoda terveyslautakunnan uudelleen arvioitavaksi ja valtuuston päätettäväksi vasta näiden lisäselvitysten valmistuttua.
Helsingissä 3.11.2009
Lilli Autti
